Aluksi matka suijui hyvin ja ruoka maistui, pari päivää kerettiin nauttia täysin rinnoin välimeren ihanasta ruuasta ja hyvästä olosta. Eräänä aamuna mikään ruoka ei maistunut enään vaan kaikesta tuli oksennusrefleksi, pelkkä ruuan tuoksu (silloin haju) sai jo kakomaan! Loput puolitoista viikkoa söin hiiren kokoisia annoksia ja paino alkoi tippua.
Kotiin tultaessamme olin jo RV12 ja seuraavana päivänä kun saavuimme suomeen olikin jo ultra (toinen ultra kun ensimmäinen oli RV6, kun epäiltiin että olisin kohdunulkopuoleinen raskaus). Massussa kasvoi pieni ihminen, täydellinen lapsi jolla oli 10 sormea ja 10 varvasta, siellä se vilkutti äitille ja isille.
Alusta asti mulla oli vahva tunne siitä että mahassa kasvaa poika, isovanhemmat toivoivat salaa tyttöä koska molempien meidän suvuissa on enemmän poikia kun tyttöjä. Meille pääasia oli että lapsi on terve ja kasvaa hyvin!
Maha alkoi kasvaa hiljalleen koska ruoka ei vieläkään maistunut kunnolla ja kilot tippuivat, koko raskausaikana sain 1kg koska pudotin aluksi 8kg kun ei ruoka oikein maistunut. Olin jo aluksi ajatellut että kuvaan mahaani joka ikinen viikko jotta näen kuinka se kasvaa mutta todellisuudessa tämä ei toteutunut :D kuvaamisen aloitin RV17 ja 3vk taisin tunnollisesti kuvata ja sitten silloin kun muistin, eli varmaa 2-3krt tämän jälkeen!
RV17
RV19
RV32
Ja siinä ne sitte oliki :D Aikamoinen pallo oli vaikka kaikki sanoki et onpas pieni maha ja kohta lähössä synnyttää "tulee varmaa pieni lapsi ku on noin pieni maha"... Jouduin jäädä töistä aikasemmin pois ku alko vaivaavaan selkä (rintarangan skolioosi ja normaalit raskausajan selkävaivat), siinähän mulla oli sitten aikaa laittaa pienen sänkyä valmiiksi ja pestä vaatteita kaappiin!
Kotona aika meni todella todella hitaasti ja monesti toivoinkin että oisin jaksanu töissä olla kun kotona oli tylsää yksin, kun mies aamut koulussa ja illat töissä :( Ajattelin et mun raskaus menee aivan varmasti sen 2vk yli ja kärsistelen ison mahan kanssa ikuisuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti